Muistojen teinituoksut.

Tein jännittävän matkan muistoihini: kelaamalla aikaa ja tapahtumia päässäni onnistuin palauttamaan mieleeni miltä teinivuosinani olen tuoksunut. Tämän ysäriteinin tuoksumaailman avainsanoja näyttää olleen kepeys, kepeys, kepeys ja unisex. Teinivuosien tuoksut ovat kohdallani auttamattomasti taaksejäänyttä elämää. Näistä tuoksuista huushollistamme ei löydy kuin CK One, jonka ostin uudelleen (tällä kertaa Manulle) muutama vuosi sitten. Kerran suihkaisin sitä itseeni, mutta ei se toiminut alkuunkaan. Mieluummin tuoksuttelen sitä Manun iholta. Koska suurin osa vanhoista tuoksuista päätyi roskiin vuoden 2003 muutossa se hauskin osuus eli itse tuoksuttelu jäi olemattomaksi. Olen ollut panevinani merkille, ettei näitä kaikkia tuoksuja ole enää edes markkinoilla..

CK One (1995) oli järjetön hitti!! Oma pullo oli pakko saada ja käytinkin sitä lopulta pitkään ja uskollisesti. Mahtaako edes löytyä 90-luvun teiniä jolla ei olisi jotain muistoa tästä tuoksusta..? CK One oli raikas ja vetinen. Vaikka tuoksu olikin unisex en kuitenkaan itse muista tuoksuiko pojat tältä.. Muistaakseni muutama poika tuoksui korkeintaan lempeästi äitien käyttämille pyykinpesuaineille..

CK One saattoi hyvinkin olla ensimmäinen merkkihajuveteni - - - Date-tuoksujen jälkeen!! Vieläkö joku muuten muistaa Date-tuoksut ja ne saman sarjan pallodeodorantit..? Ne olivat halpoja ja suosittuja, ja pop-tähti Robynillakin oli nimikkoversionsa sarjassa. Suurin suosikkini oli sinisävyinen Pamela.

Calvin Kleinin CK Be (1997) jäi huomattavasti edeltäjäänsä vähemmälle käytölle. Tuoksu oli makuuni ehkä liian maskuliininen ja tymäkkä.

Ralph Laurenin Polo Sport Womaniin tutustuin vuonna 1997. Tuoksu oli sitruksisen äkkipirteä ja nimensä mukaisesti sporttinen. Muistan meidän olleen isäni kanssa jollain tasolla samiksia. Häneltä löytyi samoihin aikoihin sarjan dödö ja partavaahto.

Ylläolevat tuoksut tuovat vahvasti mieleen yhdeksännen luokan. Ensimmäiset siiderit - missä lie meillä teineillä olikaan tapana hengata.. Muutamat lonkerokännit pissankatkuisessa Kaivopuistossa.

Ensimmäisen ja samalla viimeisen lukiovuoden aikana käytin kaksi pulloa Contradictionia (1998). Se oli aiempia tuoksujani romanttisempi ja kukkaisempi, ei kuitenkaan perinteisellä tavalla feminiininen. Tältä tuoksuin kun tapasin nykyisen aviomieheni ensimmäistä kertaa.

Muistan lukiokaverini tuoksuneen Emporio Armanilta (1998). She oli huomattavasti pehmeämpi ja lämpimämpi kuin tuoksut joihin olin tottunut. Ja se puki ystävääni täydellisesti. Itse ostin tuoksun vasta paljon myöhemmin, muistaakseni vuonna 2000, sopivasti ennen ystäväpariskuntamme Oulussa juhlittuja häitä.

Hypnotic Poison (1998) oli nenälleni hätkähdyttävä uutuus jonka sain vanhemmiltani Thaimaan-matkan tuliaisena. Tätä käytin joka kerta hyvin varovasti, sillä tuoksu todella oli teininenään voimakas kuin mikä! Menossa oli tumma Type O Negativen ja Depeche Moden sävyttämä talvi. Rakastuessani 16-vuotiaana itseäni vanhempaan Manuun mulla taisi olla pakottava tarve vaikuttaa kohtalokkaammalta ja ikäistäni vanhemmalta. Aika söpöä.

Olen alkanut yli kymmenen vuoden tauon jälkeen kiinnostua tästä uudelleen. Tässä välissä en sietänyt edes ajatusta Hypnotic Poisonista! Suureksi yllätyksekseni se onkin nyt pääsemässä "ostoslistalleni".

Guccin Rush (1999) oli myöskin vanhempien tuliainen - toisena vuonna. Tuoksu oli nimensä mukaisesti dynaaminen ja voimakas liippaamatta silti läheltäkään Hypnotic Poisonia. Lämmin tuoksu miellytti myös erästä takavuosien huippumallia, muistan kerran Tavastialla haistaneeni.

Tuoksu joka menee ehdottomasti ysäriteinikategoriaan on Tommy Girl (1996). Itselleni se edustaa kylläkin myös nykypäivää, mutta lukiossa muistan tuoksuneen usein välitunneilla tältä. Hankin Tommy Girlini pitkälti 2000-luvun puolella, ja tykkään yhä toisinaan käyttää sitä kun kaipaan jotain kepeää.